Näin on Emmi "valmistunut" puhtain paperein pentukurssilta! Eli toisin sanoen tänään oli viimeinen pentukurssi kerta. Tunnilla kävimme jokainen erikseen juttelemassa ohjaajien kanssa palautekeskustelun, jonka jälkeen sai lähteä kotiin. Omaa vuoroaan odotellessa piti harjoitella hihnakäyttäytymistä eli samaa, mitä harjoittelimme kolmannella tunnilla. Ohittelimme siis toisiamme koirien kanssa ja pyrimme saamaan koirien huomion itseemme, jotta ne eivät säntäilisi sinne tänne.
Emmi toimi loistavasti ohitustilanteissa! Aluksi sitä kiinnosti muut koirat, mutta onneksi kerkisimme ennen harjoitusta antaa koirien leikkiä toistensa kanssa, niin ne eivät kuitenkaan loppujen lopuksi kiinnostaneet yhtä paljon kuin HANSKA! Emmi on siis täysin hanskahullu. Olen lahjoittanut sille vuoden vanhan lapaseni, jota se rakastaa yli kaiken. Se saa leikkiä sillä vain koulutustilanteissa, jotta se ei kyllästy siihen! Aloin heilutella hanskaa Emmille aina, kun toinen koira lähestyi eikä sitä kiinnostanut enää mikään muu kuin hanskan kiskominen. Loppujen lopuksi se meni niin, että kun ohitimme koiria, enkä käyttänyt hanskaa, niin se meni nätisti ohi ja tuijotteli minua hullun kiilto silmissä ja odotti, että koska vedän taas hanskan taskusta!
Kovin kauaa pennut eivät jaksaneet tätä ohitusharjoitusta, joten odottelimme sitten vuoroamme ihan vain muiden koirien kanssa seisoskellen. Siinä seisoskellessa harjoittelimme Emmin kanssa paikka-käskyä ja sehän oppi sen!! Olen niin ylpeä! Minun kestää mennä jo monta askelta pois päin Emmistä ja seisoskella jo pidemmän aikaa ennenkuin palaan palkkaamaan Emmin. Emmi nätisti odottaa ja seuraa minua katseellaan koko odotuksen ajan! JES! Seuraavaksi etenemme paikka-käskyssä niin, että minun kestää kääntää Emmille selkä, kun otan askelia pois päin siitä. Nyt jos teen sen, niin koira lähtee vain perään. :P
Olemme myös harjoitelleet maahan-käskyä Emmin kanssa niin täällä kotona kuin tänään pentukurssillakin. Aikaisemmin Emmi on mennyt maahan vain niin, että minulla on namu kädessä ja laitan käteni Emmin eteen maahan ja sanon käskyn. Kotona olemme alkaneet tekemään niin, että kun annan Emmille ruokaa, niin sen täytyy ensin istua, sitten mennä maahan ja sitten se vasta saa ruokaa. Aikaisemmin sen on tarvinut vain istua ja katsoa silmiin! Nyt Emmi sitten menee maahan jo sillätavalla, että sille tarvitsee vain vähän laskea kättä ja sanoa maahan. :) Ihania nämä onnistumiset! ;)
Mutta takaisin siihen palautekeskusteluun. Kun oli vihdoin meidän vuoromme, ohjaajat sanoivat ensimmäiseksi, että heillä ei ole meille paljoakaan sanottavaa, koska meillä ei ole ollut mitään ongelmia koulutuksessa. Mitään negatiivista heillä ei sitten ollutkaan sanottavana. (hihii, kivaa!) He vain sanoivat Emmin saalisvietistä, että se on aivan mahtava ja sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää koulutuksessa ja harrastuksissa (vetoleikit, takaa-ajo jne.) Ja sitäkin he sanoivat, että Emmi on ihan tajuttoman rohkea! Sitten siinä juteltiin, että miten ollaan edistytty juurikin paikka ja maahan-käskyssä sekä autojen perään syöksyilyssä. Sitä Emmi ei muuten enää edes tee. :)
Palautekeskustelun lopuksi saimme mukaan oranssin kansion, jossa on Emmin nimi. Kansiossa on kaikki kurssin aikana käymämme asiat ja miten näitä asioita koulutetaan. Siellä on myös temppujen ja peruskäskyjen opetusohjeet. Ja Emmi sai vielä ohjaajilta luun palkkioksi. :) Sitä se on nyt tuolla viltillänsä mussuttanut.
Hieman haikea mieli jäi pentukurssin loppuessa, koska enää meillä ei Emmin kanssa ole viikottaista koirakohtaamista, jossa on paljon koiria. Tästä lähin palaamme taas tapaamaan vain serkkuni briardpentu Naavaa ja tietysti Iinaa. Tai eihän sitä koskaan tiedä, koska me innostumme harrastamaan esimerkiksi agilityä tai tokoa. ;)
Mutta pentukurssi oli kyllä hyödyllinen ja olen erittäin tyytyväinen siihen, miten Emmin kanssa sen läpäisimme. :)
Hmm.. mitäs muuta me olemmekaan tehneet?! :D No ainakin sunnuntaina, siis isänpäivänä, menimme Emmin kanssa mökille, koska vanhempani olivat siellä ja pitihän nyt isiä käydä moikkaamassa. Emmi sai koooko päivän juosta ja leikkiä Iinan kanssa pihalla ja olihan se väsynyt, kun illalla tulimme takaisin kotiin.
Emmepä me muuten mitään ihmeellistä olekaan tehneet. Viettäneet vain normaalia arkielämää lenkkeillen ja leikkien. :) Jospa tällä viikolla pääsisimme moikkaamaan Naava-nappulaa. ;) Mutta nyt lähdemme Emmin kanssa unten maille, jotta jaksamme aamulla nousta aikaisin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti